Luontopositiivinen rakentaminen
Luontopositiivinen rakentaminen tarkoittaa rakennushankkeen suunnittelua ja toteutusta siten, että hankkeella on positiivinen vaikutus ympäristöön ja luonnon monimuotoisuuteen. Tavoitteena on luoda rakennettu ympäristö, joka ei pelkästään minimoi haittoja vaan myös aktiivisesti parantaa luonnon tilaa rakennusalueella.
Lähdetään yhdessä kehittämään rakentamista luonto edellä
Maapallon luonnonvaroista noin 50 % ja jalostamattomasta energiasta noin 40 % käytetään rakennuksissa ja rakentamisessa, ja rakennussektori tuottaa globaalisti noin 35 % kasvihuonekaasupäästöistä ja 30 % jätteestä. Rakentamisen aiheuttama maankäyttö sekä raaka-aineiden kulutus vaikuttavat merkittävästi sekä luontoon että ilmastoon. (https://ym.fi/rakentamisen-kiertotalous)
Luontopositiivinen rakentaminen pyrkii minimoimaan haitat luonnolle ja vahvistamaan luonnon monimuotoisuutta. Tätä ohjaa haittojen lievennyshierarkia: vältä, vähennä, korjaa ja kompensoi.
Ensimmäinen askel on haittojen välttäminen jo suunnitteluvaiheessa, esimerkiksi valitsemalla tontti siten, että rakentaminen ei vaaranna herkkää luontoa. Jos haittoja ei voida välttää, niitä tulee vähentää esimerkiksi melun, maaperävaurioiden ja resurssien käytön osalta. Aiheutuneet vahingot voidaan korjata ennallistamalla elinympäristöjä ja palauttamalla kasvillisuutta. Jäljelle jäävät vaikutukset voidaan kompensoita vapaaehtoisen ekologisen kompensaation menettelyllä.
Luontopositiivisuuden tavoite on, että rakentaminen parantaa luonnon tilaa kokonaisuutena tuoden lisäarvoa niin ympäristölle kuin yhteiskunnalle.
Mitä luontopositiivinen rakentaminen sisältää?
Luontopositiivinen rakentaminen tarkoittaa rakennushankkeen suunnittelua ja toteutusta siten, että hankkeella saavutetaan positiivinen nettovaikutus luonnon monimuotoisuuteen. Tämä ei tarkoita pelkästään luontohaittojen minimointia, vaan aktiivista luonnon ja ekosysteemipalveluiden parantamista. Menettelytapa edellyttää systemaattista ja monitieteistä lähestymistapaa, joka kattaa koko rakennushankkeen elinkaaren.
Vaihe 1: Alkuvaiheen kartoitus
Rakennushankkeen luontopositiivisuuden varmistaminen alkaa huolellisella alkuvaiheen kartoituksella. Kartoituksessa selvitetään:
- Hankkeen vaikutusalueen luontotyyppien tila: Mitä luontotyyppejä alueella esiintyy ja mikä niitä uhkaa?
- Lajien monimuotoisuus: Mitkä kasvi- ja eläinlajit ovat riippuvaisia vaikutusalueen elinympäristöstä?
- Ekosysteemipalvelut: Mitä palveluita, kuten hiilensidontaa, eroosion hallintaa tai veden suodatusta, alue tarjoaa?
Tähän vaiheeseen kuuluvat kattavat luontoselvitykset sekä tarvittavat asiantuntijakonsultaatiot, kuten ekologien ja geologien arvioinnit.
Vaihe 2: Suunnittelu
Alkuvaiheen kartoituksen pohjalta laaditaan suunnitelma, jonka tavoitteena on maksimoida hankkeen myönteiset luontovaikutukset. Tämä saavutetaan esimerkiksi:
- Rakennuspaikan optimoinnilla: Vältetään rakentamista herkkiin elinympäristöihin, kuten kosteikoille, ja suositaan jo ennestään rakennettuja alueita.
- Monimuotoisuuden edistämisellä: Suunnitellaan viherkattoja, viherseiniä ja kotoperäisen luonnonkasvillisuuden palauttamista rakennusalueelle.
- Hiilijalanjäljen minimoinnilla: Valitaan kierrätettyjä ja/tai kierrätettäviä rakennusmateriaaleja sekä energiatehokkaita ratkaisuja.
- Vesistöjen suojelulla: Hallitaan hulevesiä siten, että vesistöjen rehevöityminen ja pilaantuminen estyy.
Vaihe 3: Toteutus
Rakennushankkeen toteutuksessa varmistetaan, että suunnitteluvaiheen tavoitteet toteutuvat käytännössä. Keskeisiä toimenpiteitä tässä vaiheessa ovat:
- Rakentamisen aikainen luonnonsuojelu: Varmistetaan, ettei rakennustöiden aikana vahingoiteta elinympäristöjä tarpeettomasti.
- Materiaalivalintojen valvonta: Hyödynnetään kierrätysmateriaaleja ja minimoidaan hävikkimäärät sekä huolehditaan jätteenkäsittelystä oikein.
- Ekologinen kompensaatio: Mikäli hankkeella on väistämättömiä negatiivisia vaikutuksia, kompensoidaan ne vapaaehtoisen ekologisen kompensaation menettelyllä.
Vaihe 4: Seuranta ja raportointi
Luontopositiivisuuden toteutumista tulee seurata myös hankkeen valmistumisen jälkeen. Seuranta varmistaa, että luonnon monimuotoisuus ja ekosysteemipalvelut paranevat odotetusti. Tämän vaiheen keskeisiä toimenpiteitä ovat:
- Mittariston käyttöönotto: Seurataan esimerkiksi alueen lajiston monimuotoisuuden kehitystä ja hiilensidontakyvyn lisäystä.
- Avoin raportointi: Tulokset dokumentoidaan ja jaetaan sidosryhmille, kuten viranomaisille, paikallisille asukkaille ja asiakkaille.
- Jatkotoimenpiteet: Tarvittaessa tehdään lisätoimenpiteitä, mikäli tavoitteisiin ei ole päästy.
Yhteenveto
Luontopositiivinen rakentaminen edellyttää aktiivista ja tavoitteellista luonnon monimuotoisuuden parantamista koko rakennushankkeen ajan. Sen keskiössä on ymmärrys paikallisista ekologisista olosuhteista, vastuullinen suunnittelu ja toteutus sekä pitkäjänteinen seuranta. Hyväksymällä nämä periaatteet rakennushankkeet voivat toimia osana kestävän kehityksen ratkaisuja ja edistää luonnon hyvinvointia.