Haittojen lieventäminen ja luonnon monimuotoisuuden vahvistaminen
Luontopositiivinen rakentaminen pyrkii minimoimaan rakentamisen haitalliset vaikutukset luontoon ja edistämään luonnon monimuotoisuutta koko hankkeen elinkaaren ajan. Perustana toimii luontohaittojen lievennyshierarkia, jonka vaiheittainen lähestymistapa ohjaa suunnittelua ja toteutusta: vältä, vähennä, korjaa ja kompensoi.
1. Vältä haittoja
Ensimmäinen ja tärkein periaate on välttää rakentamisesta aiheutuvia haittoja luonnolle jo suunnitteluvaiheessa. Tämä tarkoittaa esimerkiksi herkkien elinympäristöjen ja uhanalaisten lajien alueiden kartoittamista ja näiden alueiden välttämistä rakentamisen kohteena. Maankäytön suunnittelussa on keskeistä valita sijainteja, jotka eivät vaaranna luonnon monimuotoisuutta.
2. Vähennä haittoja
Kun haittoja ei voida täysin välttää, on seuraava askel niiden vähentäminen. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi rakennustyömaan melu- ja pölyhaittojen rajoittamista tai luonnonvarojen kestävää käyttöä sekä alueen valaistuksen suunnittelua luonto huomioiden. Monet eläimet ovat yöeläimiä ja saalistavat pimeällä. Keinovalo häiritsee näiden eläinten saalistusta. Eläimet käyttävät kuuloaistiaan kommunikointiin, parinetsintään, saalistukseen ja vihollisten välttämiseen, jolloin melu taas häiritsee näiden eläinten elämää.
Energiatehokkuus, uusiutuvien materiaalien käyttö ja ekologiset rakenteet, kuten viherkatot ja sadevesien luonnonmukainen hallinta ovat keinoja vähentää rakentamisen vaikutuksia ympäristöön.
3. Korjaa aiheutuneet haitat
Korjaaminen viittaa rakentamisen aikana tai jälkeen tehtäviin toimenpiteisiin, joilla palautetaan vaurioituneita elinympäristöjä. Esimerkiksi maaperän kunnostus, kasvillisuuden palauttaminen ja vesistöjen ennallistaminen ovat käytännön keinoja minimoida vahinkoja ja tukea alueen ekologista tasapainoa.
4. Kompensoi jäljelle jäävät haitat
Jos rakentamisesta aiheutuvia haittoja ei voida täysin välttää, vähentää tai korjata, on tärkeää kompensoida ne. Tähän tarkoitukseen on kehitetty vapaaehtoisen ekologisen kompensaation menettely, joka tuli uuteen luonnonsuojelulakiin v. 2023. Kompensointi on viimeinen vaihtoehto, mutta sen avulla voidaan saavuttaa luontopositiivinen lopputulos.
Luontopositiivisuus tavoitteena
Suomi on sitoutunut kansainvälisiin tavoitteisiin luontokadon pysäyttämiseksi vuoteen 2030 mennessä. Lisäksi tavoitteena on luontopositiivisuus niin, että vuoden 2035 jälkeen luonnon tila on parempi kuin se oli vuonna 2020 ja jatkaa sen jälkeen hiljalleen paranemistaan. (https://luontopaneeli.fi/ajankohtaista/suomen-luontokato-voidaan-pysayttaa-lisatoimilla-toimenpidekuilun-kiinni-kurominen-vaatii-resursseja-ja-pitkajanteista-politiikkaa/)
Rakennusalalla on merkittävä vaikutus luontoon. Ala käyttää globaalisti yli 50 % maailman luonnonvaroista ja aiheuttaa yli 30 % Suomen kasvihuonekaasupäästöistä, kun huomioidaan myös kiinteistöjen lämmitys ja sähkön käyttö. Luontopositiivinen rakentaminen ei tyydy pelkästään vähentämään haittoja, vaan tähtää luonnon monimuotoisuuden vahvistamiseen. Tämä tarkoittaa, että rakentamisen vaikutukset huomioidaan niin, että lopputulos parantaa luonnon tilaa alkuperäiseen verrattuna. Luontopositiivisuus on paitsi ympäristöteko, myös kilpailuetu: se tuo lisäarvoa hankkeille, vastaa yhteiskunnan kestävän kehityksen vaatimuksiin ja vahvistaa yritysten vastuullisuutta.
Vapaaehtoinen ekologinen kompensaatio
Kesäkuussa 2023 voimaan tullut uusi luonnonsuojelulaki (9/2023) sisältää merkittävän uudistuksen: vapaaehtoisen ekologisen kompensaation mahdollisuuden.
Ekologisella kompensaatiolla tarkoitetaan toimintamallia, jossa ihmisen aiheuttama luonnon monimuotoisuuden väheneminen jollakin alueella hyvitetään lisäämällä vastaava määrä tai enemmän luonnonarvoja toisaalla. https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2023/20230009
Tämä tuo “pilaaja maksaa” -periaatteen luonnonvarojen käyttöön, jolloin luontoa heikentävä taho hyvittää aiheuttamansa heikennyksen. Kompensaation tavoitteena on tukea luontokadon pysäyttämistä ja ohjata kohti ekologisesti kestävää luonnonvarojen käyttöä. Maanomistajat voivat tuottaa luontoarvoja ja saada niille viranomaisen, ELY-keskuksen, varmennuksen, minkä jälkeen nämä arvot voidaan myydä esimerkiksi yrityksille, jotka haluavat hyvittää toimintansa aiheuttamat heikennykset.
Rakennusalan toimilla on merkittävä vaikutus luonnon monimuotoisuuteen. Alan osuus maankäytöstä, raaka-aineiden kulutuksesta ja metsäkadosta on huomattava, mikä korostaa tarvetta kehittää toimintatapoja, jotka edistävät luonnon monimuotoisuuden säilymistä ja parantamista.
Luontopositiivinen rakentaminen edellyttää systemaattista lähestymistapaa, joka kattaa koko rakennushankkeen elinkaaren. Tämä sisältää huolellisen alkuvaiheen kartoituksen, jossa selvitetään hankkeen vaikutusalueen luontotyyppien tila, lajiston monimuotoisuus ja ekosysteemipalvelut. Suunnitteluvaiheessa pyritään maksimoimaan myönteiset luontovaikutukset esimerkiksi rakennuspaikan optimoinnilla, monimuotoisuutta edistävillä ratkaisuilla ja hiilijalanjäljen minimoinnilla. Toteutusvaiheessa varmistetaan, että suunnitelmat toteutuvat käytännössä, ja seurannalla varmistetaan tavoitteiden saavuttaminen.
Rakennusteollisuus RT:n mukaan kolmasosa luonnosta uhkaa tuhoutua vuoteen 2050 mennessä, ja massasukupuutto on jo käynnissä. Luontokadosta on tullut systeeminen riski koko yhteiskunnalle, myös elinkeinoelämälle. Kansainvälisen biodiversiteettisopimuksen mukaan luonnon tila tulee saada palautumisen uralle vuoteen 2030 mennessä, ja Suomikin on allekirjoittanut sopimuksen. Rakennusalan toimintamallien uudistamisella on suuri vaikutus, sillä ala on viidenneksi suurin maankäyttöön ja kuudenneksi suurin luontokatoon vaikuttava toimiala Suomessa. Se käyttää yli puolet Suomessa kulutetuista raaka-aineista ja aiheuttaa puolet metsäkadostamme. Alan toimilla on suuri tai melko suuri vaikutus yli viidesosaan uhanalaisista luontotyypeistämme. (https://rt.fi/tietoa-alasta/ymparisto-ja-ilmasto/luonnon-monimuotoisuus/?sfnsn=wa)
Luontopositiivinen rakentaminen edellyttää aktiivista ja tavoitteellista luonnon monimuotoisuuden parantamista koko rakennushankkeen ajan. Sen keskiössä on ymmärrys paikallisista ekologisista olosuhteista, vastuullinen suunnittelu ja toteutus sekä pitkäjänteinen seuranta. Hyväksymällä nämä periaatteet rakennushankkeet voivat toimia osana kestävän kehityksen ratkaisuja ja edistää luonnon hyvinvointia.
