(https://www.pnas.org/doi/10.1073/pnas.1205624109)
Johdanto
Helsingin yliopiston bio- ja ympäristötieteiden tiedekunnassa on tehty tutkimus luonnon monimuotoisuuden vaikutuksesta ihmisten terveyteen. Tutkimuksesta on julkaistu linkin takaa löytyvä artikkeli. Tutkimus on vuodelta 2012. Tutkimusmenetelmät löytyvät tarkemmin artikkelista, enkä käy niitä tarkemmin tässä läpi. Mainittakoon kuitenkin, että tutkimus on tehty Joensuussa ja tutkimuksen kohteena on ollut joukko 14-18-vuotiaita nuoria.
Artikkelin mukaan vuoteen 2050 mennessä 2/3 ihmisistä elää kaupunkiympäristöissä. Kaupunkisuunnittelulla on siis iso merkitys ihmisten elinolosuhteisiin, hyvinvointiin ja terveyteen. Kaupunkisuunnittelu on perinteisesti keskittynyt turvallisuuteen, esim. liikenneturvallisuuteen ja valaistusolosuhteisiin, ja sosiaalisiin näkökulmiin sekä esteettisyyteen. Keskityn tässä artikkelin havaintoihin urbaaneissa ympäristöissä elävien ihmisten vastustuskykyyn ja tätä kautta kaupunkisuunnittelun merkitykseen ihmisten hyvinvoinnille ja terveydelle. Artikkelin kuvaama tutkimus vuodelta 2012 osoittaa, että ympäristön biodiversiteetti, ihmisen mikrobiomi ja allergiat ovat tiiviisti yhteydessä toisiinsa. Biodiversiteetti tarkoittaa luonnon monimuotoisuutta ja ihmisen mikrobiomi taas ihmisessä olevaa monipuolista mikrobistoa, jota ihmisessa on keskimäärin pari kiloa. Biodiversiteetti, ihmisen mikrobiomi ja ihmisen immuunijärjestelmä ovat yhdessä kompleksinen systeemi, jotka kaikki vaikuttavat toisiinsa. Tämä tuo kaupunkisuunnitteluun uuden haasteen: miten varmistaa, että kaupunkien viherrakenteet tukevat asukkaiden terveyttä mahdollistamalla monipuolisen mikrobialtistuksen?
Biodiversiteettihypoteesi ja mikrobiomien merkitys kaupunkisuunnittelussa
Biodiversiteettihypoteesin mukaan immuunijärjestelmämme tarvitsee riittävän monipuolista mikrobialtistusta kehittyäkseen tasapainoisesti. Kaupunkiympäristöissä altistus jää usein niukaksi, koska luonnon monimuotoisuus on vähäisempää kuin maaseudulla. Tämä voi johtaa immuunijärjestelmän häiriöihin ja lisätä allergisten sairauksien, kuten astman ja atooppisen ihottuman esiintyvyyttä.
Tutkimus osoittaa, että erityisesti tietyt gammaproteobakteerit ovat keskeisessä roolissa immuunijärjestelmän tasapainottamisessa. Niitä esiintyy enemmän ihmisillä, jotka asuvat biodiversiteetiltään monimuotoisissa ympäristöissä. Kaupunkisuunnittelun kannalta tämä tarkoittaa, että viherrakenteiden laadulla on merkittävä vaikutus kaupunkilaisten terveyteen.
Kaupunkisuunnittelu ja biodiversiteetti
Perinteisesti kaupunkien viheralueet on suunniteltu esteettisyys edellä. Viheralueet koostuvat leikattavasta nurmikosta sekä istutetuista koristepuista ja -pensaista, jotka eivät useinkaan edes ole kotoperäisiä lajeja. Viheralueista puhutaan puistoina, mikä erityisesti korostaa, että ne vaativat ihmisen hoitoa. Viheralueet ovat lisäksi melko pieniä, eikä eläimillä ole mahdollisuutta siirtyä turvallisesti viheralueelta toiselle. Myöskään kasvien leviäminen ei aina ole mahdollista eikä edes toivottavaa. Monokulttuuriset nurmialueet ja koristekasvit eivät tarjoa samaa mikrobiologista rikkautta kuin monipuoliset, luonnonmukaiset viheralueet. Luonnonmukaisia viheralueita on vähän, jos ollenkaan, ja niitä kuvataan usein sanalla ”ryteikkö”.
Kaupunkisuunnittelulla on kuitenkin merkittävä rooli sekä biodiversiteetin että ihmisten hyvinvoinnin edistämisessä. Keskeisenä keinona on luonnonmukaisten viheralueiden lisääminen. Puiston ei tarvitse välttämättä olla perinteinen puisto, vaan se voi olla niitty, sekametsä tai kosteikko. Tämän kaltaiset monimuotoiset viheralueet voivat tarjota ihmisille hyödyllistä mikrobialtistusta. Paikalliset ihmiset voidaan myös houkutella ennallistamistoimiin luonnon monimuotoisuuden lisäämiseksi. Esimerkiksi koululaiset voivat ennallistaa koulun lähiympäristöä. Kun ihminen saa itse vaikuttaa ympäristöönsä, lisää se sitoutumista muullakin tavoin, kuten roskaamisen ja ilkivallan vähenemisenä. Kukapa haluaisi tieten tahtoen itse kunnostamaansa aluetta tuhota?
Myös ekologiset käytävät ja lähimetsät ovat olennainen osa kaupunkisuunnittelua, sillä toisiinsa yhteydessä olevat viheralueet ja vesistöt mahdollistavat laajemman biodiversiteetin säilymisen ja mikrobien leviämisen kaupunkiympäristössä. Ne toimivat siltoina, jotka tukevat kasvi- ja eläinlajien liikkumista ja lisääntymistä. Samalla ne tarjoavat asukkaille virkistysmahdollisuuksia ja parantavat ilmanlaatua sekä toimivat paljon puhuttuina hiilinieluina.
Rakennettujen ympäristöjen ja rakennusten vihreyttäminen on myös hyvä keino monimuotoisuuden edistämiseksi. Viherkatot, viherseinät ja luonnonmukaisesti istutetut sisäpihat voivat lisätä mikrobien monimuotoisuutta myös tiiviisti rakennetuilla alueilla. Kaupunkien viherpintojen lisääminen ei ainoastaan hillitse lämpösaarekeilmiötä ja paranna ilmanlaatua, vaan myös edistää ihmisten terveyttä tarjoamalla monipuolisemman mikrobialtistuksen. Lisäksi viherpinnoilla on esteettinen vaikutus. Esimerkkinä voisi mainita Tampereen kaupungin Finlaysonin tehdaspuutarhan, jossa keskitytään yksittäisten kasvien tai kasviryhmien sijaan kokonaisiin ekosysteemeihin (https://finlaysoninalue.fi/tehdaspuutarha/).
Luonnonmukainen vihersuunnittelu tukee biodiversiteettiä ja kaupunkilaisten hyvinvointia. Jos halutaan tehdä erillisiä istutuksia, tulisi istutuksissa suosia kotoperäisiä kasvilajeja monipuolisesti. Kotoperäisillä kasveilla on parhaat menestymismahdollisuudet, joten kotoperäisten kasvien istuttaminen on taloudellisestikin perusteltua. Kotoperäiset kasvit tarjoavat elinympäristön kotoperäisille pölyttäjille ja muille eliöille.
Kokonaisuudessaan biodiversiteetin ja ihmisten hyvinvoinnin edistäminen kaupungeissa edellyttää monimuotoisten viheralueiden ja ekologisten käytävien kehittämistä, rakennettujen ympäristöjen viherryttämistä sekä luonnon paremmin huomioivaa vihersuunnittelua. Näillä toimenpiteillä yhdessä saadaan luotua terveellisempi ja elinvoimaisempi kaupunkiympäristö.
Voiko sitten käydä niin, että kun rakennusliike jättää asuinkerrostalon tontille ”ryteikön”, siivoaa ahkera taloyhtiö ryteikön pois? Tai kun kaupunkipuistoon jätetään ns. hoitamaton alue, valittavat asukkaat, että onpa ruma puisto, ja säästöjäkö haetaan, kun ei puistoa hoideta? Voisiko ryteikköjen reunoille laittaa kylttejä kertomaan, mikä merkitys ryteiköllä on? Esimerkiksi ”tämä ryteikkö hoitaa terveyttäsi lisäämällä luonnon monimuotoisuutta” ja kylttiin qr-koodi, josta saa lisätietoa.
Tulevaisuuden näkymät
Biodiversiteetin ja kaupunkisuunnittelun yhteys on vielä uusi tutkimusalue, mutta sen merkitystä ei voi vähätellä. Kaupungistumisen kiihtyessä ja allergioiden yleistyessä tarvitaan uusia keinoja tukea kansanterveyttä. Tieteellinen näyttö tukee ajatusta, että monimuotoinen luonto on terveyden kannalta välttämätön, ja tämä tulisi ottaa huomioon sekä uusien rakennettujen ympäristöjen suunnittelussa että olemassa olevien kaupunkien kehittämisessä.
Kaupunkien viheralueiden ylläpidossa tulisi huomioida niiden ekologinen ja terveydellinen arvo pelkän esteettisyyden sijaan. Esimerkiksi liian intensiivinen puistojen hoito voi vähentää niiden biologista monimuotoisuutta ja heikentää niiden terveyshyötyjä.
Johtopäätökset
Perinteisesti luonnon arvo nähdään hyödyn kautta. Kun ihminen saa luonnosta jotain itselleen, vaikkapa vain marjoja ja sieniä, on luonnolla arvo. Sille, että luonto ”vain on”, ei nähdä arvoa. Alussa mainittu tutkimus kuitenkin osoittaa, että ympäristön biodiversiteetti, ihmisen mikrobiomi ja allergiat ovat yhteydessä toisiinsa. Kaupunkisuunnittelulla on merkittävä rooli siinä, kuinka monimuotoiselle mikrobialtistukselle ihmiset altistuvat.
Kaupunkien viherrakenteiden kehittäminen luonnon monimuotoisuutta tukevaksi on paitsi ekologisesti kestävää, myös kansanterveyden kannalta suotavaa. Jatkossa kaupunkisuunnittelun tulisi ottaa biodiversiteettihypoteesi huomioon ja pyrkiä rakentamaan kaupunkiympäristöä sellaiseksi, joka tukee sekä ekosysteemien että ihmisten hyvinvointia.
Tunnetusti euro on paras konsultti. Kun biodiversiteetille terveyden ylläpitäjänä lasketaan hinta, luulisi asian alkavan kiinnostaa kansantaloudellisestikin. Tässä LUKE:n eli Luonnonvarakeskuksen ja THL:n eli Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen yhteistyössä laaditussa tuoreeseessa julkaisussa on luontovaikutuksille laskettu myös hintalappu (https://jukuri.luke.fi/handle/10024/555356). Tämän mukaan luontoympäristöjen terveystaloudellisten vaikutusten arvo voi olla jopa 2,5 miljardia euroa vuodessa. Julkaisussa käsitellään luonnon vaikutusta myös mielenterveyteen sekä sydän- ja verisuonitautien ehkäisyyn. Mikäli aihe kiinnostaa, kannattaa ehdottomasti tutustua myös tähän julkaisuun.
